Sigmund Freud: Maallikkoanalyysin kysymys. Keskusteluja puolueettoman kanssa
Sigmund Freudin kirja Maallikkoanalyysin kysymys. Keskusteluja puolueettoman kanssa vuodelta 1926 on psykoterapian historian merkkipaalu, koska siinä tarkastellaan psykoanalyysia "maallikoiden" harjoittamana, erillään psykiatriasta. Taustalla on oikeusprosessi, jossa kirjallisuudentutkija, terapeutti Theodor Reikia syytettiin puoskaroinnista Itävallan tuonaikaisen lainsäädännön nojalla.
Paitsi että teos sisältää historiallisesti kiinnostavaa ajankuvaa, siinä on myös selitetty psykoanalyysin perusteita niin helppotajuisesti, että byrokraattikin voisi niitä ymmärtää. Maallikkoanalyysin kysymys kuuluukin Freudin yleistajuisiin kirjoituksiin, samoin kuin vaikkapa johdantoluennot. Kirjan tavoitteena ei kuitenkaan ollut pelkkä kansanvalistus, vaan sillä pyrittiin puolustamaan psykoanalyysin asemaa, joka oli hallintovirkamiesten käsissä. Psykoanalyysin ja lääketieteen välistä suhdetta tarkastellaan yksityiskohtaisesti.
Kirja sisältää yhä pätevän ja lukukelpoisen johdatuksen niin sanottuun klassiseen psykoanalyysiin, ja siihen sisältyy myös kirjallisia arvoja. Kirja on laadittu vuoropuhelun muotoon, jota käyttivät jo antiikin Kreikan filosofit. Freud käsittelee moitteita, joita psykoanalyysiin oli tuolloin ehditty kohdistaa; tältä osin kirja liittyy sujuvasti myös oman aikamme psykoanalyysikeskusteluun, koska vastaavanlaista arvostelua esiintyy edelleen.
Kirjaan sisältyy liitteenä Freudin essee ”Muuan psykoanalyysin vaikeus”. Freud puolustaa siinä psykoanalyysia samansuuntaisesti kuin kymmenisen vuotta myöhemmin kiistakirjoituksessaan. Essee sisältää myös tunnettuja vertauksia ja luonnehdintoja: psykoanalyysi merkitsi kolmatta kolausta ihmiskunnan itserakkaudelle, kun voitiin osoittaa, ettei ihminen ole isäntä omassa talossaan.
Freudin tekstien lisäksi kirjassa on psykoanalyytikko, fil. tri Rauno Juntumaan saatesanat. Juntumaa on itsekin maallikkoanalyytikko. Suomentaja, fil. tri Markus Lång on laatinut kirjaan aatehistorialliset jälkisanat, joissa selvitetään kirjan ja kirjoittajan historiallista taustaa.
Suomentanut Markus Lång. Tutkijaliitto. Paradeigma-sarja. ISBN 978-952-5169-73-7. Nid. n. 150 sivua. Arviohinta 26 €. Ilmestyy syyskuussa 2010.
Kotkas, Toomas – Lindroos-Hovinheimo, Susanna (toim.): Yhteiskuntateorioiden oikeus
Yhteiskuntateorioiden oikeus kirja sisältää johdantoartikkelin ohella yksitoista artikkelia yksittäisten nykyajan yhteiskuntateoreetikoiden oikeusajattelusta. Yhteiskuntateoreetikoiden oikeudellista ajattelua on suomalaisessa oikeustieteessä käsitelty toki aiemminkin, mutta se on rajoittunut muutamiin teoreetikoihin, kuten Michel Foucault ja Jürgen Habermas. Kirja on suunnattu ensisijaisesti oppikirjaksi, yhtäältä laajentamaan oikeustieteen opiskelijoiden ja oikeustieteilijöiden tietämystä nykyajan yhteiskuntateoreettisista virtauksista sekä toisaalta tarjoamaan yhteiskuntatieteiden opiskelijoille ja yhteiskuntateoreetikoille oikeustieteellisen näkökulman yhteiskuntateoreettiseen keskusteluun. Johdantoartikkelin kirjoittajaa lukuun ottamatta kaikki kirjoittajat ovat oikeustieteen tutkijoita.
Kirja paikkaa selkeän aukon yhteiskuntateoreettisessa kirjallisuudessa, sillä oikeuden ja yhteiskunnan välistä suhdetta juuri oikeuden näkökulmasta tarkastelevaa suomenkielisistä teosta ei ole olemassa. Teoksen oppikirjaluonne on otettu huomioon muun muassa siinä, että yksittäiset artikkelit noudattavat samaa rakennetta ja käsittelevät samoja teemoja. Teos soveltuu sekä oikeustieteen että yhteiskuntatieteiden oppimateriaaliksi.
Teoksen kirjoittajat ja artikkeleiden aiheet:
Dr. (rer. pol.) Sabine Frerichs: Johdatus nykyajan yhteiskuntateoreettiseen ajatteluun
OTL Kaj-Henrik Impola: Peter Berger & Thomas Luckmann
OTT Toomas Kotkas: Anthony Giddens
OTT Jussi Syrjänen: Niklas Luhmann
OTT Mika Viljanen: Bruno Latour
OTK Kristiina Saraviita: Zygmunt Bauman
OTK Marjo Ylhäinen: Pierre Bourdieu
OTT Ari Hirvonen: Jacques Rancière
OTL Samuli Hurri: Michel Foucault
OTK, VTM Susanna Lindroos-Hovinheimo: Robert Nozick
Tutkijaliitto. Episteme-sarja. ISBN 978-952-5169-75-1. Nid., n. 350 s. Arviohinta 35 €. Ilmestyy syyskuussa 2010.
François Dosse: Strukturalismin historia. Osa I. Merkkien kenttä
Strukturalismin historia on ranskalaisen semiologian, strukturalismin ja jälkistrukturalismin yleisesitys, jossa teorioita ja teoreetikoita käsitellään suhteessa Ranskan 1900-luvun tiede- ja kulttuurihistoriaan. Teoksessa esitellään tunnetuimpia teoreetikoita ja teorioita Jakobsonista ja Lévi-Straussista Lacaniin, Barthesiin ja Derridaan, mutta esiin nousee myös tuntemattomammaksi jääneitä ranskalaisia ajattelijoita. Teos on verrattain yleistajuinen esitys monelta eri oppialalta, ja se sopii niin yleissivistäväksi tietoteokseksi kuin yliopisto-opetuksen tueksi eri oppiaineisiin.
Suomentanut Anna Helle. Tutkijaliitto. Episteme-sarja. ISBN 978-952-5169-70-6. Nid. n. 400 s. Arviohinta 35 €. Ilmestyy lokakuussa 2010.
Lisätiedot ja ennakkotilaukset:
www.tutkijaliitto.fi,
, puh.(09) 633239 tai osoitteesta Stenbäcinkatu 4 A, 00250 Helsinki.
