Ranskalainen filosofi Jacques Rancière on merkittävimpiä eurooppalaisia nykyesteetikkoja ja politiikan filosofeja. Hänen tuotantonsa on etenkin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana herättänyt voimakasta kansainvälistä kiinnostusta.
Pääteoksessaan Erimielisyys Rancière esittää filosofisen näkemyksensä politiikan luonteesta sekä analyysin Euroopan poliittisesta nykyilmastosta. Teos lähtee liikkeelle poliittisen filosofian klassikoiden kriittisestä tulkinnasta, jonka pohjalta Rancière esittää oman näkemyksensä politiikasta näkymättömän osattomien osan tekemisenä näkyväksi. Politiikka on hänen mukaansa lähtökohtaisesti demokraattista kaikkien tasa-arvoon perustuvaa kiistelyä yhteisen aistein havaittavan maailman jakamisesta. Eurooppalaista nykypolitiikkaa käsittelevissä jaksoissa Rancière analysoi nykyiseen konsensuspolitiikkaan liittyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja nimeää tuon politiikan jälkidemokraattiseksi politiikan lakkauttamiseksi.
Erimielisyys muodostaa sekä tärkeän avauksen politiikan filosofiaan että haastavan tulkinnan nykypolitiikasta.
Jacques Rancière (1940–) on erityisesti esteetikkona ja politiikan filosofina tunnettu ranskalainen filosofi. Hän on kirjoittanut myös esimerkiksi työväen historiasta ja historian filosofiasta. Rancière on Louis Althusserin oppilas. Hän toimi pitkään filosofian professorina Pariisin VIII yliopistossa (Vincennes - St. Denis). Hän on kirjoittanut muun muassa teokset La Leçon d’Althusser (1974), La Nuit des prolétaires (1981), Le Philosophe et ses pauvres (1983), Le Maître ignorant (1987), Les Noms de l’histoire (1992), Mallarmé – La politique de la sirène (1996), La Parole muette (1998), La Chair des mots (1998), La Fable cinematographique (2001), Le Destin des images (2003), Malaise dans l’ésthetique (2004), La Haine de la démocratie (2005) ja Le Spectateur emancipé (2008).
Suomentanut Heikki Kujansivu. Paradeigma-sarja. ISBN 978-9525169-67-6. Nid., 195 s., ovh 28 euroa.
| 
Kirjakauppa 
