”Metafysiikan peruskysymyksenä kysymme: ’Miksi ylipäätään on olevaa eikä pikemminkin ei mitään?’ Tässä peruskysymyksessä väreilee jo esi-kysymys: miten on olemisen laita? Mitä tarkoitamme sanoilla ’olla’, ’oleminen’? Yrittäessämme vastata joudumme heti hämmennyksen valtaan. Haromme jotakin, josta ei saa otetta. Silti oleva jatkuvasti koskettaa meitä, olemme edelleen suhteessa olevaan, tiedämme edelleen itsestämme ’olevana’. Pidämme ’olemista’ hädin tuskin pelkkänä sanana, loppuun hyödynnettynä nimikkeenä.”
Martin Heideggerin luentosarja Johdatus metafysiikkaan vuodelta 1935 edustaa siirtymää Olemisen ja ajan (1927) fundamentaaliontologiasta hänen myöhempään ”olemishistorialliseen” ajatteluunsa, joka hahmottelee metafyysisen tradition rajoja ja viitoittaa tietä kohti länsimaisen ajattelun ”toista alkua”. Kielen ja filosofian historiaa koskevien pohdiskelujen avulla Heidegger pyrkii osoittamaan, ettei ”oleminen” pohjimmiltaan suinkaan ole tyhjä ja epämääräinen sana, vaan sen mieli onkin länsimaisessa ajatteluperinteessä rajautunut ja määrittynyt monessa suhteessa.
Martin Heidegger (1889–1976) oli 1900-luvun merkittävimpiä ja samalla kiistellyimpiä ajattelijoita. Hän aloitti uransa Edmund Husserlin oppilaana ja oli tämän seuraaja Freiburgin yliopiston filosofian professorina. Ajattelijana Heidegger kehitti fenomenologiaa inhimillisen olemassaolon hermeneutiikan suuntaan. Myöhemmin hänen ajattelunsa laajeni koko länsimaisen ajatteluperinteen rajoituksia ja katvealueita koskevaksi pohdinnaksi, jossa etualalla olivat kieleen, taiteeseen ja teknologiaan liittyvät kysymykset.
Suomentanut Jussi Backman. Paradeigma-sarja. ISBN 978-952-5169-64-5. Nid., 198 s., 29 €.
Kirjakauppa 
